Mitä jokaisen organisaation tulisi tietää milleniaaleista?

Monet varmaan muistavat miten vuosituhannen vaihteesta, eli milleniumista puhuttiin. Senhän piti olla maailmanloppu, tietokoneiden piti seota, pankkiautomaattien hajota ja joku taisi jopa pelätä, että ydinaseet aloittavat lähtölaskennan itsekseen kellojen seotessa. Lopulta uudenvuoden tulitteiden savun haihduttua kaikki vaan totesivat, että oliko se siinä sitten? Ei mitään erityistä? Jonkun vanhan laitteen kello meni sekaisin, mutta toimivuus säilyi silti entisenlaisena. Paljon melua tyhjästä, moni mietti, ja elämä jatkui ihan samanlaisena kuin päivää aiemmin, etenkin jos pientä hiilihapotettujen juomien aiheuttamaa otsalohkon kivistystä ei lasketa mukaan.

Milleniaaleista on myöskin jo puhuttu pitkään ja hartaasti. Milloin tulevaisuuden pelastajina ja milloin työelämään vaikeasti sopeutuvina individualisteina. Käykö tässä samalla tavalla kuin milleniumin kanssa, että paljon melua tyhjästä ja lopulta kaikki jatkuu melko lailla samaan tapaan kuin ennenkin? Tietyllä tapaa kaikki jatkuu samanlaisena kuin ennen, sillä muutos tapahtuu niin ”hitaasti”, ettei sitä voi tuosta vain havaita. Muutoksen näennäinen hitaus onkin ehkä syy, miksi moni organisaatio ei erityisemmin mieti tätä muutosta ja varaudu siihen mitenkään erityisesti. Jokapäiväisessä asioiden pyörittämisessäkin on riittävästi ja liikaakin työtä tässä yhä entisestään kiihtyvässä työelämässä.

Mitä sitten näistä milleniaaleista, eli sukupolvesta y, joka on syntynyt 80-luvun alun ja 90-luvun puolivälin aikoihin pitäisi tietää? Mielestäni tärkein ja keskeisin huomio tulisi olla arvoissa. Milleniaalit korostavat arvoja elämän eri osa-alueilla ja tekevät päätöksiään paljolti niiden pohjalta. Tämä vaikuttaa milleniaalien kulutustottumuksiin siten, että he hankkivat esimerkiksi mieluummin ekologisesti kestävällä pohjalla olevan tuotteen, vaikka se olisi jonkin verran kalliimpi, kuin toinen ei-niin ekologinen vaihtoehto. Minkä tähden Adidas alkaa valmistaa kenkiä valtamerestä ongitusta muovijätteestä? Niinpä, milleniaalit käyttävät paljon yhtiön tossuja ja arvottavat ekologisuuden korkealle. Arvojen korostuminen luo lisää kysyntää yritysvastuullisuudelle. Itse näen työhyvinvoinnin yhtenä yritysvastuun osa-alueena. Tämän moni organisaatio on myös havainnut ja ottanut työhyvinvoinnin näkyväksi brändinsä osaksi. Me kohtelemme työntekijöitämme hyvin, me olemme hyvä yritys ja meidän tuotteita/palveluita kannattaa ostaa. Mieluustihan sitä tällaista toimintaa tukee, eikö totta?

Entä mitä työnantajien tulee tietää ja ottaa huomioon milleniaalien tullessa yhä vahvemmin mukaan työelämään? (Itse asiassa arvioidaan, että jo vuonna 2020 puolet työväestöstä on milleniaaleja.) Palkka ja vakaa pitkä ura saman työnantajan leivissä ei olekaan enää se ykkösjuttu, vaan työssä viihtyminen, kehittymismahdollisuudet ja joustavuus. Työpaikka ”valitaan” siis enemmän työnantajan arvojen ja maineen, kuin kovan palkkauksen perusteella. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kun organisaatio panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja tekee sen näkyväksi, niin työnantajan maine kohenee ja tällaiset työnantajat ovat luonnollisesti kiinnostavia ja houkuttelevia potentiaalisten työnhakijoiden silmissä. Tämä taas puolestaan on suora kilpailuetu.

Nykyisin kun katsoo monia melko tuoreita yrityksiä, ei voi olla etenkään näin työhyvinvointialan ihmisenä huomaamatta, että monen uuden menestyjäyrityksen aivan keskeinen arvo on työhyvinvointi. Voi jopa sanoa, että nämä uuden polven yritykset ovat rakennettu työhyvinvoinnin pohjalle, ihmiset viihtyvät niissä ja nämä yritykset yleensä tahkoavat ”melko” kovia tuloksia siinä samalla. Nämä yritykset tietävät, että ohjeilla ja säännöillä voidaan henkilöltä saada ne 80-90% tehot ja hyvällä meiningillä 110%! Mitä olen lukenut ja haastatellut näitä uuden polven yrittäjiä, niin keskeiseksi tekijäksi nousee arvostus työntekijöitä ja heidän hyvinvointia kohtaan. Ei siis mitään taikatemppuja, vaan terveitä arvoja, avointa keskustelua ja vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön ja sen kehittämiseen. Näillä samoilla eväillä toki moni kypsempikin organisaatio on päässyt ja pääsee erinomaisiin tuloksiin.

Itse olen syntynyt aivan sukupolvien x ja y -taitteessa ja minulla onkin omasta mielestäni aivan aitiopaikka tarkastella sitä, miten näiden sukupolvien erot ja vaikutukset näkyvät työelämässä ja maailmalla muutenkin. Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja, jälleen kerran.

Turo Lähteenmäki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *